Itsestäni
Olen Riitta, lounaisrannikolla Mietoisissa asuva 57-vuotias, ikäisekseen nuori mummeli.
Perheeseemme kuuluvat kaksijalkaiset Riitta ja Jukka, sekä kooikertytöt Freya, Iita, Rosi ja Taika.

Lemmikkimme ovat rakkaita perheenjäseniä, jotka jakavat kodin tilat ja arkielämän kanssamme. Pennut syntyvät ja asuvat makuuhuoneessamme, mutta pääsevät muihinkin tiloihin, kun omat jalat alkavat kantaa.
Puutarhanhoito on toinen sydäntäni lähellä oleva asia. Koiraharrastukselta mahdollisesti jäljelle jäävä aika menee siis puutarhassa, karvaisen työnjohdon valvonnassa.
Kolmanteen harrastukseeni, yhdistystoimintaan olen ajautunut koiraharrastuksen myötä. Hoidan Lounais-Suomen Spanielikerhon jäsensihteerin ja rahastonhoitajan pestiä, sekä olen jäsenenä agilitytoimikunnassa. Agilityä harrastan kuntoilumielessä Freyan ja Rosin kanssa. Iita käy toko-treeneissä ja Taikallekin löytyy varmasti sopiva harrastus aikanan.
Koirankasvatus on pitkäaikainen haaveeni, jota olen n. 15 vuoden aikana opetellut nk. kantapään kautta. Niin monta asiaa on jäänyt toteutumatta, joten ne muutamat onnistumiset ovat sitäkin arvokkaampia.

Taustaani
Kasvattajan peruskurssin suoritin jo vuonna 1994. Tuolloin oli toiveissa saada pentuja kultaiselle noutajalleni, Emmalle. Emma jäi kahden yrityksen jälkeen tyhjäksi, ja perheeseemme tuli toisen kultaisen sijaan englanninspringerspanieli Donna.
Erinäisten perhetilanteessa sattuneiden muutosten takia koiraharrastus jäi noina vuosina vähemmälle, enkä sitten kasvattanut spanielipentuettakaan, vaikka Donna olisi varmaan hyvä emo pennuille ollutkin.
Emma siirtyi ajasta ikuisuuteen vuonna 2002 ja kun tyttäreni oli muuttanut kotoa omilleen ja Donna hänen kanssaan, olin ilman koiraa n. vuoden ajan.
Uutta koiraa etsiessä löytyi sitten minulle uusi kiinnostava rotu, kooikerhondje, ja se oli menoa sitten. V. 2003 lopulla löytyi Black Amiikos -kennelistä pentue, ja sieltä meille tuli pikkuinen Roosa. Roosa valitsi meidät omiksi ihmisikseen ja syliini kiipeämällä valloitti minut nappisilmillään heti ensi näkemältä. Parin vuoden kuluttua heräsi ajatus toisesta koirasta, ja ensin toiveissa oli Roosalle pennut.
Päätin tuolloin hakea myös kennelnimeä ja nimi Roosnell myönnettiin minulle 15.5.2006. Nimi tulee, yllätys yllätys yhdestä Roosan lempinimistä.
Roosa ei kuitenkaan ollut samaa mieltä perheen perustamisesta, joten aloin etsimään uutta pentua. Syksyllä 2007 Black Amiikos - kenneliin oli meitä varten syntynyt Freya. Freya kiinnitti huomioni kasvattajan lähettämissä kuvissa, ja kun näin pennun livenä, valinta oli selvä. Tytöt sopeutuivat heti toisiinsa ja tulivat hyvin toimeen keskenään.
Viidentoista vuoden haave itse kasvatetusta pentueesta alkoi viimein toteutua, kun Freya osoittautui sopivaksi emoksi. Terveystarkastukset olivat ok ja näyttelymenestystäkin riittävästi. Luonteeltaan Freya on aika pidättyväinen ja tosikko, mutta urosvalinnalla yritin kompensoida tätä. Helmikuussa 2010 syntyi kauan kaivattu pentue, kaksi tyttöä ja kaksi poikaa. Pentuaika meni hyvin ja pennuille löytyi hyvät kodit. Keväällä 2011 aloin suunnittelemaan uutta pentuetta, mutta sitten tuli ns. lunta tupaan. Violalta löytyi epäily kataraktasta ja Ilona sai silmälausunnon
Heinäkuussa tuli lisää lunta, kun Ilona jouduttiin nukuttamaan pois. Ultrassa todettiin munuaiset epämuodostuneiksi, synnynnäisesti.
Laitoin pentusuunnitelmat hyllylle toistaiseksi, ja aloin miettimään, miten jatkan tästä eteenpäin. Vieläkö uskallan yrittää Freyan kanssa, hankkisinko uuden pennun vai lopetanko kokonaan, vai mitä?
Uuden narttupennun hankinta osoittautui toivottomaksi: Pentuja ei syntynyt lainkaan / syntyi liian vähän / muut syyt.
Kun Violan silmätarkastus joulukuussa 2011 näytti lupaavalta, päätin uskaltautua suunnittelemaan uutta pentuetta.
Freyan toinen, Roosnell C-pentue näki päivänvalon kolmen vuoden ja yhden viikon kuluttua ensimmäisestä, A-pentueesta. B-pentue jäi pois välistä, olkoon se sitten se toteutumatta jäänyt pentue ensiksi valitun uroksen kanssa. C-pentue oli kokoonpanoltaan samanlainen, 4 pentua, 2 urosta ja 2 narttua. Keväällä saimme vielä hyviä uutisia, kun Violan silmät todettiin kahden tarkkailuvuoden jälkeen terveiksi.

Periaatteitani
Tavoitteena minulla on olemassa olevilla resursseilla kasvattaa mahdollisimman terveitä ja hyväluonteisia koiria, rotutyypillistä ulkonäköäkään unohtamatta. Tärkeää on myös, että tulevilla pennuilla olisi edellytyksiä kaveriksi erilaisiin harrastuksiin.
En tee myyntipäätöstä ilman henkilökohtaista tapaamista. Haluan, että koko perhe vierailee luonani ja tutustuu myös pentueen emään. Koska pentu tulee olemaan perheenjäsen seuraavat 10-15 vuotta, edellytän, että koko perheen pitää olla yksimielisiä koiran hankinnasta.
Pennun myyn ainoastaan perheenjäseneksi, en tarhakoiraksi enkä kenneloloihin.
Kaupasta tehdään kirjallinen sopimus Kennelliiton lomakkeella. Pentu luovutetaan rekisteröitynä, sirutettuna, madotettuna useamman kerran, eläinlääkärin tarkastamana ja rokotettuna.
Mukana seuraa pentupaketti sisältäen ainakin ruokaa, lelun, oman peiton sekä tietenkin kirjalliset ”käyttöohjeet”.
Minuun voi aina ottaa yhteyttä, ja muutenkin haluan pitää yhteyttä ja kuulla kasvattieni kulumisia.

Olen allekirjoittanut Kennelliiton kasvattajasitoumuksen
Olen jäsen alla olevissa yhdistyksissä:
Suomen Kennelliitto
Suomen Kooikerhondje Ry
SuKoKa Ry
VHNK "Het Nederlandse Kooikerhondje"
Lounais-Suomen Spanielikerho

V. 2015-2016 suoritin hyväksytysti SuKoKan kasvattaja-Akatemian.

Riitta Paganus
Ristenperäntie 19
23140 Hietamäki
E-mail: roosnell.kennel@gmail.com